Vain sotilaana ololla on merkitystä.
Kaikki muu on pappien höpötystä.
Sotilaan kuuluukin olla tylsistynyt rauhan aikana.
Alati valmiina toimimaan ja liikkumaan toisiin paikkoihin.
Ei sotilaan tule miettiä onnea ja rakkautta.
Eikä sotilaalla tule olla unelmia.
Ne on varattu sinne, kun sotilaan työ on tehty.
Kun vanhuuttaan ei kelpaa enää sotilaaksi.
Jos on niin onnekas, että eläkepäiviin saakka on elossa,
niin silloin ehkä.
Jotain.
Jotain.
Mutta ei sotilas mieti tulevaa.
Ei ota sitä riskiä, että ote häiriintyy haaveilusta.
Sotilas tyhjentää mielensä kaikesta mikä on edessä päin.
Keskittyy olemaan sotilas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti