Uusi vuosi

 Jääköön taakse vanha

Aloitan alusta

Ei jaksa muistella huolta ja murhetta

Ne on voitettuja haasteita

Menestys on ollut suuri

Joskaan ei ulkoinen

Se pohjan uuden on luonut

On hallussa voima sisäinen

Tästä ponnistan 

Puhtaasta, kuulaasta

Eteenpäin suunnistan

Kerätystä viisaudesta

Enkä silti väitä tietäväni

Vaan haluan tuntea, aistia

Kulkea ainutlaatuista tietäni

Elämällä oppia

Loru Paaralle

Hyv’ yötä ihmislapsi!
Viaton mieleltään, jos ei aina käytökseltään…

Ei häntä paha takin alta löydä,
koska niin tiukkaan on itsensä 
hyveellisyyden vaippaan käärinyt.
Ja valo, joka kuitenkin on paljon taskulamppua kirkkaampi,
rintaansa vasten loistaa.

Ei.
Ei häntä paha löydä.
Eikä koskaan vie mukanaan.
Jos yönsä nukkuukin levottomasti, 
paikoin heräillen,
ei se perkeleen ansioksi lasketa,
ei hänelle lisää kunniaa suo.

Joten nuku…
Nuku rauhassa ihmislapsi!
Nuku ja herää jälleen aamun kajoon. 

Heidille

 Lisääntykööt poimut ja rypyt, 
ei haittaa! 
Sillä hymy levenee, jutut paranee
ja elo paremmin maittaa.
Vuosi vuodelta, virheiden ja viisauden
myötä piittaa vähemmän.
Kaikesta turhasta, kaikesta pingotuksesta
ja varsinkin turhantärkeästä.

Sitä oppii keskittymään olennaiseen, olemiseen ja kahvitteluun parhaassa seurassa. 
Auringossa paistatteluun, lenkkeilyyn ja makkaran paistoon takan ääressä.

Hienoa, kun olet olemassa ystävänäni! 
Ja jakamassa oivallukset. 
Kiitos, että olet piristämässä päivääni! 
Kun riepoo mua tunteiden myllerrykset! 

Jatketaan samaan malliin,
vielä vaikka puolivuosisataa, 
kunnes ollaan ryppyisiä kuin rusinat.
Kera sinun ystävän kalliin,
aika suorastaan juosta jolkuttaa, 
Ja siks toivon, ota nämä onnittelusanat:

Hyvää Syntymäpäivää! 

Kaimalle

 Yhdessä meillä ei ole vain yhdeksän henkeä,
vaan kolme kertaa yhdeksän.
Olkoon tilanne kuinka täpärällä,
puolet säästyy yhteiseen pottiin.
Eikä se potti pienene, vaan kasvaa ajan kuluessa.
Myös rauhan aikoina, seesteisinä aikoina, 
kun uteliaisuus ei ole viedä meitä kissoja mennessään.
Ja se myös kantaa, kun viiksemme vapisevat.
Kehräyksemme on huumaava hymni, se rauhoittaa ja parantaa. 
Paitsi toisiamme, myös kaikkia, jotka sen värinän kuulevat.
Ja vaikka me olemme kissoja, jotka osaavat uida 
ja avata lukkoja,
on paikkamme silti köllötellä auringossa. 
Ei meidän pidä pyydellä anteeksi 
eikä laskea päätämme koiran lailla.
Me pidämme katseemme vakaasti kohteessa
ja loikkaamme...
Kissa kyllä tietää, että hengen haukkominen 
on yhtä kuin taputus. 

Haista paska vitun huora

Kuule kuule kuiskivat ääntä
Kipu syvälle kaivautunut
Sitä katson kerran vielä
Sitten annan kokonaan pois

Haava vanha ikiaikainen
Jälki syvällä märkivä
Nosta esiin rumaa päätä
Päältä rupi irrota

Haista paska vitun huora
Oisit ennen tappanut pois
Naula päähän, vaaran rintaan
Kahlehissa suohon


Kaiva tunne, kaiva mieli
Kaiva esiin elämä
Irti ota liikkeelle laita
Päästä vihdoin vapauteen

Jyllinkosken iltasatu

Kesän virtani oli niin vaimea
Ei kosken kuohua kauaksi kuultu
Siipi perhosen kosketti sammalta
Joka auringon paahteessa kuivui

Kutitti pintaani pien vesimittari
Mut oudoksi jäi koskikara
Jänis loikkien vatsani ylitti
Pääskyt vettäni myöden viisti

Odotin luokseni ihmisjoukkoa
Virrata sain lähes itsekseen
Raotin niille harvoille lumoa
Ken malttoi kuulla mun lauluain

Kuka kuvaansa katseli ihostain
Pintaa seesteistä peilinä katsoi
Hehkun oman ymmärsi viimeistään
Kun säteet auringon viimeiset riipi

Painuu kesän lämpö pyörteisiin
Hetket virta vie mukanaan
Tuokoon kylmyys ja jäinen riite
Muistoja uusia mukanaan

Janinalle

Lopulta kaikesta löydät aina sen valon,
Joka asiat tekee mielekkääksi
Ja tiesi on riittävän keveä astella.

Elämä on.
Elämä saa olla.
Sinulle elämä ON.

Mene pois

Päivästä iltaan ja yöstä aamuun
Minä odotin turhaan sua
Kun turhaksi ymmärsin, häpeääni vajosin
Revin viestistäs silppua
Palat heitin mä tuuleen ja toivoin sinun kuulleen
Minä enää en tarvitse sua

Mene pois
Älä oveeni enää kolkuta
En enää anna sinun loukata
Tahdon parempaa kuin sut

Onnen reggae

 Nyt loppuu se murjotus 
ja lähden ovesta ulos. 
Katsomaan muita ihmisiä 
väkeä kaukana ja lähellä. 
 
Mä unohdan pahan mieleni 
ja hautaan syvään sotakirveeni. 
Tulkoon tilalle rakkaus. 
Tulkoon elämän ihanuus. 
 
Sillä onni, onni, onni, onni, onni kukoistaa. 
Ja mun hymy, hymy yli kuohuu yli 
ja aivan naurattaa.  
Mun sydämessä paistaa aurinko.
 
Tulkoon uudet ajatukset. 
Uudet tunteet ja uusi asenne. 
Hylkään vanhat periaatteeni 
kun luon täysin uusia tilalle. 
 
Tekee mieli tanssii lambadaa. 
Tanssia sambaa ja macarenaa. 
Tanssii aivan mitä vaan 
kunhan tunnen että elämä on ihanaa. 
 
Sillä onni, onni, onni, onni, onni kukoistaa. 
Ja mun hymy, hymy yli kuohuu yli 
ja aivan naurattaa. 
Mun sydämessä paistaa aurinko.

Hugolle

Niin kovin vinhaan kulkevat päivät ohitsesi
Ja niin kovin toivot saavasi pidellä niistä muutakin kuin pelkkiä muistoja
Vaan se huoli siitä, ettei aurinko enää paista 

ja että vain tummia murhepilviä elämäsi taivas,

 kantaa on turha
Sitä samaa huolettomuutta, iloa ja riemua päiväsi voivat sisältää
Ainakin jos pidät sitä tavoitteena etkä suostu olemaan liian vakavana
Ja etenkin kun muistat antaa itsellesi luvan harjoitella elämää ja askareitasi

Vaan jotain sinun on syytä pidellä tuleviin päiviisi 
Auringon meille kaikille tuovan hymysi, ystävällisyyden täyttämä tuike silmissäsi 

ja ennen kaikkea kullasta valettu suloinen sydämesi
Tuon kolmikon kera saat tummimmatkin pilvet väistymään 
Ja kaikki on aina lopulta oikein hyvin 

Juhannusterveiset

 Jos uppoankin aikaan

Hiljaisuuteen vajoan

Kuin veden pohjaan, 

josta viiveellä ylös nousevat kuplat tuovat vain kaikuja laulustani

Ei se ole merkki etten välitä

Etten oloasi tai murhettasi tahdo jakaa

Joskus minun vain täytyy vaieta

Kääntyä sisään ja kuunnella sydämeni viisautta

Tai irrottaa arjen kahleet ja tanssia luonnontilassa

Aiestien maailmaa ilman velvollisuuksia

Jotta voin virkistyä

Jotta voin uudistua

Että osaan kokea sinut entistä kirkkaammin

Sinä päivänä

Sinä päivänä, kun viimein näen sinut, 

ajan ei tarvitse lakata juoksemasta 

eikä luomakunnan pidätellä hengitystään. 

Ei. 

Sinä päivänä sydämeni saa hakata hiukan nopeammin 

ja silmäkulmiini alkavat kerääntyä pienet naururypyt. 

Ja sinun kehosi pehmenee jo pelkästä aavistuksesta, 

että sitä tullaan silittelemään mitä suurimmalla hellyydellä. 

Sormenpääni lempivät hissukseen rypistyviä pakaroitasi. 

Ja sinun katseesi muistaa harmaantuvissa hiuksissani aikanaan leiskuneen kullan. 

Sinä, minun kävelykeppini. 

Ja minä, sinun pesukintaasi. 

Arkisissa asioissa suurempaa kuin vain arkista rakkautta. 

Kipakatkin sanat syntyen intohimosta eikä kyllästymisestä. 

Hiljaisuus jaettua läsnäoloa eikä mykkäkoulua. 

Elämä, joka mahdollistaa sinut ja minut eikä vain meitä. 

Ystävänpäivänä

Be my friend through all the years

I will share my hopes and fears

If you're unhappy, I help you cry 

And after that, I make you smile. 

* * *

Ole ystäväni läpi vuosien

Toiveeni ja pelkoni jaan kanssasi

Kun olet onneton, autan sinua itkemään

Ja sitten laitan sinut hymyilemään

Olen kirjoittanut runon 8. luokalla englanninkielen tunnilla annettuun tehtävään.