perjantai 8. tammikuuta 2016

Suutele minua rakkaani

Suutele minua rakkaani,
sillä ikävä on ollut niin suuri.
Sua odotin niin kovin pitkään.
Mutta nyt sain sut syliini juuri.
Purista lujaa.
Älä irti päästä.
Sano rakastat mua.
Pelosta päästä.
Silmiini katso
ja uudestaan suutele.
Sano aina oot ainoa mun.

Vuodet ne vieri
ja odotin.
Joskus tuskastuin
ja turhauduin.
Kiukkua, pelkoa, kylmyyttä koin.
Sillä elämää pimeää itselle loin.

Vaan nyt on lehti kääntynyt
ja kasvot on aurinkoon päin.
Minä viimein
sinut oon saanut
ja rakkaus on sydämessäin.

Kiitos siis rakkaani.
Kiitos Jumalani.
Kiitos auttajani.
Kiitos opastajani.

Vaikka tie oli pitkä, paljon opin.
Ja kaiken sen olen ansainnut.
Omasta halusta kokenut.
Ja nyt olen tässä.
Pystypäin ja valmiina.

Tulkoon valo.
Tulkoon maailma.
Ja tulkoon rakkaus.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti