perjantai 12. elokuuta 2016

Vanha varis

Vanha varis
siipirikkona
oli suuren koivun juurella.
Haavoittuneena,
kivuissaan
vaappui varis
koivuun istumaan.

Pikkulintu
sirkuttaen iloaan
saapui varista katsomaan
päivänä seuraavana.
Mutta varis raakkui,
kraakkui ja krahisi
ja niin hyvin nopeasti
pikkulintu paikalta pois pakeni.

Yön jälkeen silmät avattuaan
näki varis oravan touhukkaan,
joka säntäili ja säksätti
ja variksen touhua
ihmetteli.
Jälleen varis raakkui,
kraakkui ja krahisi
ja niin myös orava
paikalta tuohtuneena pois pakeni.

Päivän yksin istui vanha varis
tuskissaan,
eikä enää kukaan tullut tuota
raukkaa katsomaan.
Koko tienoo oli kyllä kuullut
kuinka varis raakkui, kraakkui
ja krahisi
ja niin erheellisesti luuli eläinväki,
että varis yksin olla halusi.

Vielä kerran hädissään
varis raakkui, kraakkui
ja krahisi,
kunnes kuolleena putosi maahan
ja vaikeni.

Runo kirjoitettu 23.1.2013



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti