Kaimalle

 Yhdessä meillä ei ole vain yhdeksän henkeä,
vaan kolme kertaa yhdeksän.
Olkoon tilanne kuinka täpärällä,
puolet säästyy yhteiseen pottiin.
Eikä se potti pienene, vaan kasvaa ajan kuluessa.
Myös rauhan aikoina, seesteisinä aikoina, 
kun uteliaisuus ei ole viedä meitä kissoja mennessään.
Ja se myös kantaa, kun viiksemme vapisevat.
Kehräyksemme on huumaava hymni, se rauhoittaa ja parantaa. 
Paitsi toisiamme, myös kaikkia, jotka sen värinän kuulevat.
Ja vaikka me olemme kissoja, jotka osaavat uida 
ja avata lukkoja,
on paikkamme silti köllötellä auringossa. 
Ei meidän pidä pyydellä anteeksi 
eikä laskea päätämme koiran lailla.
Me pidämme katseemme vakaasti kohteessa
ja loikkaamme...
Kissa kyllä tietää, että hengen haukkominen 
on yhtä kuin taputus.