On aika laskea viimeinenkin haarniska maahan
ja muuttaa muotoaan.
Totutella hetki siihen, että joka askeleella ei tarvitse ponnistaa reisistä.
Eikä käsien tarvitse olla alati asennossa suojelemaan.
Maailman haastava asento muuttukoon antautuvaksi.
Sydän antamaan tottunut muuttukoon vastaanottavaksi.
Ei niin mitään tarvitse piilottaa.
Ei juosta mitään pakoon
tai tarvi edes kurkottaa.
Vihdoin tuntuu, että asiat voisivat olla tässä.
Ja että kaikki voi olla hyvin, tään pienen tytön tyllerön elämässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti