perjantai 23. joulukuuta 2016

On jo aika

Tyyneys on jo sisälläsi. 
Odottaa vuoroaan.
Vielä hetken viivyttelee, 
että pelko väistyisi. 
Että epäilys menettäisi voimansa.

Kun tila on vapaa, 
on tuon tyyneyden vuoro.
Ja sen myötä saapu valo.
Joka häikäisee pienimmänkin sopen
mikä sinusta löytyy.
Tekee turhaksi kaiken muun paitsi rakkauden.

Ja niin tapahtuu ihme.
Et olekaan yksin,
sillä rakkaus on sinussa.
Niin on aina ollut ja on aina oleva.

Mutta se hetki,
jolloin uskaltaudut katsomaan sitä
ensimmäisen kerran
silmästä silmään.
Pysähdy siihen.
Aisti se.
Ota vastaan.

Lausu: "Minä olen rakkaus
ja rakkaus on minä.".



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti