Taistelun
jälkeen olo on tyhjä.
Ja
uupunut.
Mitä
sitten vaikka selvisit hengissä?
Vaikka
saitkin pidettyä rajasi, maasi ja linnasi?
Kaatuneiden
veri on kuitenkin käsissäsi.
Eikä
se lemu huumaa riemun kiljahduksiin,
vaan
kuvottaa.
Se
voi tuntua vapaudelta,
mutta
tiedät,
että
sillä on ollut kallis hinta.
Lohduttominta
on tietoisuus
ettei
taistelu ollut viimeinen.
Tiedät,
että taistelet vielä
yhtä
kiihkeästi
kuin
joka ikinen kerta.
Joten
pese veri pois.
Kiillota
ja teroita.
Lepää
hetki ja lue viisaita sanoja.
Sinua
tarvitaan vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti