torstai 2. kesäkuuta 2016

Hippuset kultaiset

Hippuset kultaiset muutosta kuvastaa.
Kehoa, ajatusta, tunnetta muovautuvaa.
Jokaiseen muutoksen valmiina, hereillä.
Elämä vallan kuin veitsenterällä.
Vaan ei uhkaavana, synkkänä 
eikä pelkoa täynnä.
Vaan antautuen 
ja luottaen,
että synkemmät pilvet ovat aina selän takana.

Tunnetta suurta sanoihin säilön.
Rytmiin riimitän rakkauden.
Ajatus aivan kuin kosketus ois,
läpi ajan, tilan ja avaruuden kulkee.
Tavoittaa kuulijan, 
ehkä liikkumaan laittaa.
Ja vaikkei niin tekisikään, ei haittaa,
sillä sanat ja sävelet muotonsa saatuaan
elämään jäävät ja elämää elävät tekijästään erillään.

Muuttaen jos ei kuulijaa, 
niin todellisuuden kudosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti