lauantai 18. kesäkuuta 2016

Ja siinä hän oli


Ja siinä hän oli edessäni.
Niin lähellä, että melkein huulet koskettivat omiani.
Tunsin jo lämmön, joka läpäisi koko kehoni.
Tunsin kaipauksen.
Ja epäilyn.

Kuinka ottaa se viimeinen pieni askel?
Kun tuntuu niin hyvältä olla jo tässä.
Edes jo tässä.
Viimeinkin.
Kun jo tämä tuntuu niin ylitsevuotavan hyvältä,
niin mitä onkaan edessä?

On hyvä hetkeksi pysähtyä.
Vain nauttimaan.
Tästä tunteesta.
Tästä odotuksesta.
Tästä tiedosta, että siinä sinä viimein olet.
Kiitollisuudesta, joka pakahduttaa sydämen.
Rakkaudesta, joka tekee melkein kipeää.

Anna minun katsoa sinua hetki.
Ihailla.
Sillä niin kaunis sinä olet.
Olet kaikki mitä odotin ja enemmän.
Olet syys, talvi, kevät ja kesä.
Niin... 
Etenkin kesä. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti