torstai 4. elokuuta 2016

Muukalaisia loppukesän yössä

Yhden illan ajan olen omasi
Yhden illan lupaa rakastaa
Tunne käteni ihollasi ja suudelmani suullasi
Ja kun viimein olemme väsyksissä, tahdon kainaloosi nukkumaan

Hämärän taika kääriköön meidät kuitenkin vielä huomaansa
Vasta aamulta pyydämme anteeksi
Sitä kiihkoa, joka meidät sai valtaansa
Ja kuinka se sitoi meidät yhdeksi
Edes hetkeksi
Hetkeksi ihanaksi
Muistettavaksi
Vanhana vaalittavaksi

Eihän tässä tunteessa ole mitään pahaa
Sen kummemmin kuin nautimassamme rakkauden työssä
Emmehän sillä ketää loukkaa
Olemme vain muukalaisia loppukesän yössä

Vaikka kyllähän tämän huuman voima yllättää
Tekee suorastaan haavoittuvaksi
Ja vaikkei siinä paljaudessa ole mitään hävettävää
Olen kuin jotain tuhmaa tehnyt lapsi

Ja siksi pyydän anteeksi
Kun koen sinut niin ihanaksi
Että henkeni melkein salpautuu
Ja kun ymmärrys hetkeen palautuu
Painan pääni hetkittäin alas ja punastelen
Sitten unohdan epäröinnin ja sinua ihastelen

Katseeni
Kehoni
Mieleni
Ottaa sinut yhä uudestaan omakseni
Yhden kiihkeän yön ajaksi
Villiksi saa sinun hehkusi

Ja kun aamulla viimein herätään
Kiitän hellästi ja päästän sinut menemään


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti